Hyppy menneisyyteen

Kiitos kaikille vielä edellisen postauksen tsempeistä! Vähän ankeissa tunnelmissa tuon kirjoitin, nyt jo onneksi paremmilla mielin. :)

Aihetta viikonlopun yli "mutustellessa" päädyin siihen tulokseen, että juuri tuollaisen kylmän suihkun tarvitsinkin elämääni. Vähän kun on tupannut olemaan ilmassa sellaista "joojoo" -fiilistä. Kunnon potku persuksille ja isku tajuntaan tuli tarpeeseen. Enemmän kuin tarpeeseen.

Olen miettinyt ja läpikäynyt mielessäni edellisiä painonpudotuksiani, ja sitä, mikä on aina mennyt pieleen. Sitä, miksi kaikki laihdutetut kilot ovat tulleet takaisin korkojen kera. Olen laihtunut elämäni aikana varmaan yli 50 kiloa (!?!), ja aina vaan kärsin ylipainosta. Mieli on heikko ja keinot ovat selkeästi olleet väärät. Ja ihan selkeästi jokaisella kerralla toistuu sama syy, jokaisella kerralla se suurin syy vanhaan palaamisella on ollut runsas alkoholin käyttö ja sen myötä kaikki känni- ja krapulasyöminen. Nyt se on paras loppua. Tai ainakin vähentyä rajusti.

***

Tässä muutama otos omasta jojoiluhistoriastani, aika karseaa katseltavaahan nämä ovat. Mutta laitan ne silti esille, myönnän tappioni ja yritän ottaa näistä opikseni.

Olen ihan pienestä pitäen kärsinyt paino-ongelmista, lapsena minua kiusattiin välillä kovastikin siitä, että olin painavampi ja isompi kuin muut.

Minä joskus n. 10 -vuotiaana.
Ihana permis eiks jeh!!!

Ensimmäisen kerran elämässäni laihdutin "tosissani" Painonvartioissa ollessani 20 -vuotias. Pisteitä laskemalla ja ruokarytmin säännöstelyllä painoa putosi muutamassa kuukaudessa huikeat 17kg. Olin pirteä, terve ja en koskaan kärsinyt nälästä. Opin syömään tasapainoisesti, enkä joutunut juurikaan kieltäytymään mistään, otin herkkuja vaan paljon harvemmin ja vähemmän.

En oikein löytänyt hyvää kuvaa tuolta ajalta, mutta tämä kuvannee hyvin
Skotlannin aikojen menoa.. Tämä taitaa olla vuodelta 2002.
Ps. on muuten hieno peruukki, eikös! :D

Tuo Painonvartijoissa opittu elämäntapa on ollut kaikista kokemuksistani se paras ja potentiaalisesti kestävin ja pätevin tapa pitää paino poissa. Ja niin se pysyikin hienosti poissa, kunnes päätin jättää arkiset rutiinit ja lähteä Skotlantiin opiskelemaan. Opiskelijaelämä Skoteissa toi mukanaan jokailtaiset bileet, ihan älyttömät määrät alkoholia ja sen myötä roskaruokaa. Ja kuten Brittikulttuuriin kuuluu, rasvaiset uppopaistetut ruoat ja opiskelijaelämään kuuluvat mikroateriat tekivät lopulta tehtävänsä.. Painonvartijoissa pudotetut kilot tulivat muutamassa vuodessa takaisin.

Neljän vuoden rilluttelut toi takaisin kaikki
menetetyt kilot... Kuva vuodelta 2005.

Skotlannista palattuani yritin kovasti palata takaisin ruotuun, mutta työt laivoilla ja ravintola-alalla tekivät sen, että bilemoodi jäi päälle. Töiden jälkeen muutamat oluset ja laivalla jatkuva biletys eivät painolle kovin hyvää tehneet..

Poseerausta ja biletystä työkaverien kanssa laivalla,
jossa olin töissä hetken aikaa
Skotlannistapaluun jälkeen. Kuva vuodelta 2006.

Ravintoloissa tein töitä reilun vuoden päivät, kunnes sain siistimmän päivätyön. Silloin alkoi myös uusi kierros Painonvartijoissa, painoa oli saatava alas. Ja lähti niitä kiloja taas vajaat kymmenen, mutta vuosien aikana opitut elämäntavat (=biletys ja hummailu) tekivät sen, että tuo laihis kuihtui kasaan nopeammin kuin alkoikaan..

Leventymistä ilmassa, vuodelta 2008.

 Vuonna 2009 alkoikin sitten elämäni kolmas ja samalla rajuin dieetti. Aloitin marraskuussa 2008 Xtravaganza -VLCD (very low calorie diet) dieetin. Päivässä syötävät kalorit laskettiin niinkin alas kuin 500 kaloriin - ja ne koostuivat kolmesta veteen sekoitetusta pussikeitosta. Pussien avulla paino putosi ihan huikeaa vauhtia, helmikuussa 2009 kiloja oli tippunut jo yli 20. Puolen vuoden kuuriin kuului intensiivijakso, jossa painoa pudotettiin rajusti, ja kun päästiin tiettyyn painoon, aloiteltiin hiljalleen ruoan lisäämistä ruokavalioon. Lisäksi ohjelmassa tuettiin liikkumista ja NLP ajattelua.

Tulokset olivat huikeita, tältä minä näytin tuon puolen vuoden rupeaman jälkeen:

Tämä mekko on edelleen kaapissa, ja edelleen meinaan siihen joku päivä mahtua.
Kuva vuodelta 2009.

Tämän dieetin rajuus kohdistui myös hiuksiin, joita lähti tuona keväänä reilusti päästä. Eihän se ihme ole, että hiuksetkin putoavat, kun ravinnon määrä karsitaan minimiin ja kroppa vetää säästöliekillä. Lopputulokset eivät jääneet pysyviksi, pikkuhiljaa ne vanhat rutiinit ja tavat tulivat takaisin. Isoin miinus tälle rupeamalle olikin se, että ryhmän vertaistuki ja ohjaus päättyi tuohon maaliviivalle.

Huomaankin, että vaikka tuki oli todella tärkeää laihduttamisen aikana, niin vielä tärkeämpää se olisi ollut siinä vaiheessa, kun alettiin taas "opetella" normaalia elämää. Kaikki tuki ja "turva" loppui tuossa vaiheessa kuin seinään, ja sitten sitä oltiin omillaan. Mitä tietysti olisi pitänyt tehdä, voi miettiä uudestaan ja uudestaan, mutta kuten varmasti moni painon kanssa kamppaileva tietää, se ei vaan ole niin helposti sanottu kuin tehty. Minulle tässä tapauksessa tuli "kesä ja kärpäset", säännöllinen liikunta unohtui ja se pirun biletysvietti tuli takaisin..

Nämä laihdutetut kilot tulivat enemmän tai vähemmän salakavalasti takaisin ihan superlyhyessä ajassa. Kolmekymppisiä juhliessa paria vuotta myöhemmin paino oli taas palautunut lähes entisiin lukemiin..

Vuosi 2010

Ja jottei laihdutuskertomukset tähän pääty, niin aloitin Xtravaganzat uudelleen vuonna 2011. Silloin parissa kuukaudessa kiloja lähti 10, ennenkuin taas motivaatio lopahti.

Kuva keväältä 2011.

Ja nyt ollaan tässä tilanteessa. Painoa on enemmän kuin koskaan ja nyt olen saanut ensimmäiset merkit siitä, että jossei jotain tapahdu, niin näillä elämäntavoilla saattaa olla terveydelle vaarallisia vaikutuksia. Ja ei tuo kymmenien kilojen kanssa jojoilukaan hyvää tee, siitä on myös tultava loppu.

Tässä reseptini tuleville kuukausille:

• Enemmän liikuntaa
• Enemmän proteiineja ja terveellisiä ruokia
• Vähemmän rasvaa, hiilareita ja turhia sokereita
• Vähemmän alkoholia. Nollatoleranssikaan ei olisi pahitteeksi.

Väliaikatavoitteeni -5kg ennen ensimmäistä hääpäivää on jo melkein saavutettu, tämän aamun mittarin mukaan kiloja on lähtenyt jo 4,4! Kohta onkin aika jo miettiä seuraavaa tavoitetta!

Tähän loppuun vielä tämänhetkinen totuus, tässä teille kuva minusta tänään, 26.8. Katsotaan miten profiili syksyn aikana muuttuu.

Minä elokuussa 2013.

Tulipas pitkä postaus. Joskus näitäkin, kiva jos jaksoit lukea loppuu asti. Tästä on hyvä jatkaa, aurinkoista alkanutta viikkoa kaikille!

Rakkaudella,
Elisa

Ps. Vasta jälkeenpäinkatsottuna huomasin, että melkeen jokaisessa kuvassa on lasi tai juoma kädessä tai nenän edessä. Se kertonee jo jotakin... Hohhoijaa...