torstai 29. toukokuuta 2014 | 15.23

Muisteloita Rodokselta, osa 4: viikon viimeiset

Viimeinen kuvapläjäys Rodokselta. Sen jälkeen voikin jo alkaa miettimään tulevaa kesää ja tulevaa reissua. Nämä kuvat kyllä nostattavat lomafiilistä entisestään, enää ihan vähän töitä ja sitten päästään taas tuonne!

Tässä vielä linkitettynä muut Rodos-turinat:
Kreikkapostaus 1
Kreikkapostaus 2
Muistelot 1
Muistelot 2
Muistelot 3

Toisena autopäivänä valitsimme reitin pitkin saaren pohjoisrantaa. Saimme kovasti suosituksia siitä, että koko rantareitti on todella kaunis ja mieleenpainuva. Ja matkan varrella olisi lukuisia loistavia kalaravintoloita! Koko muu aika syötiin pitkälti liharuokia, niin tuo kalaravintolahoukutin oli aika kova..



Ja kaunis se reittimme myös oli! Tarkoituksemme oli ajella ihan tuonne Monolithokseen saakka, mutta huikeiden maisemien vuoksi tehtyjen pysähdysten vuoksi ei ihan sinne saakka jaksettu ajaa.

Ihan ensiksi kuitenkin ajelimme Ialysoksen lähellä olevalle vuorelle, jonka huipulla sijaitsi joskus Ialysoksen kaupunki 1100 -luvulla eKr. Sen jälkeen paikkaan on rakennettu luostari, tuhottu ja taas rakennettu. Tällä hetkellä Akropoliksen huipulla sijaitsee munkkiluostari ja 1400-luvun 'Our Lady' -kirkko, joka on rakennettu muinaisen temppelin paikalle ja on omistettu ukkosenjumala  Zeukselle. Jätimme paikan kuitenkin väliin, koska loppuseurue jälleen hannasi - ei kiinnostanut kirkot, ei..

Oikealla portaat Akropolikselle ja luostariin / vasemmalla "kärsimysten tie" ristille



Ylempänä olevan asemmanpuoleisen kuvan käytävä johdattaa vierailijat luostariin, me jatkoimme oikeanpuolimmaisen kuvan "kärsimystietä" kohti Filerimoksen ristiä. Risti on rakennettu Filerimos -vuoren huipulle vuonna 1996, ja se on 16m korkea. Voitte arvata, kuinka huikeat oli näkymät rististä! Ristiin pääsee kiipeämään todella kapoisia kierreportaita. Vaikken kauheasti korkeista tai ahtaista paikoista ahdistukaan, niin tuolla kyllä meinasi tulla pieni jännäpissa...



Tuolla minä heiluttelen ristin oikeassa sakarassa.

Maisema ristin huipulta
Vaikka ristin maisemat ja sinne olivat oma kokemuksensa, parhaiten minulla jäi Filerimoksesta mieleen siellä vapaina ja kesyinä tallanneet riikinkukot. Ihmettelimme uroskukkojen upeutta, ja sitä, kuinka "pliisun" näköisiä nuo naaras'kukot' olivat. Luonnollisesti kuvia tulikin sitten räpsittyä vaan noista sinisistä kukoista...





Filerimoksesta jatkettiin Paratiisin (lentokentän lähellä oleva kylä) läpi maantielle, jonka maisemat todellakin oli mieleenpainuvat. Pysähtelimme pitkin matkaa ottamaan kuvia ja välillä ihaniin tavernoihin juomaan jotakin. Tässä muutama räpsäisy meidän näköalareitin varrelta..










Pysähdyimme syömään pieneen venesatamaan, jonka ääressä oli pari kalastaja-alusta ja ukkoja rivissä kalastamassa. Tässä ravintolassa taisimme saada koko loman parhaat ruoat (paitsi äidin moussaka ei ollut ihan niin hyvä). Aivan mahtavat aamulla kalastetut kalat, tuoretta salaattia, mummon itsensä käärimät viininlehtikääryleet (dolmades) ja mustekalarenkaita ymym. Nam nam ja nam!






Ruoan jälkeen suhattiin takaisin Ialysokseen, jossa palautimme auton ja pitkän päivän jälkeen otimme ihan iisisti. Ihan vaan olla möllötettiin.

Loman viimeinen päivä menikin vähän pilvisemmissä tunnelmissa, joten mikäs sen parempaa kuin viettää päivä shoppaillen ja ihan vaan pikku kahviloissa istuskellen. Viimeisen päivän lounaan hinta oli kyllä kaikkein paras:

  • 3 x Gyros Pita
  • 2 x 0,5l Retsina (Kreikkalainen vähän havunmakuinen valkoviini)
  • 3 x Mythos olut
  • 1 x vesipullo

Total = 17€!

Vertailun vuoksi Suomessa meidän paikallisessa kreikkalaisravintolassa yhden gyroksen hinta on 15€..


Shoppailut itselle. Noi pitsitossut on tehty samalla tehtaalla kuin Vansit ja ovat muuten ehkä ihanimmat jalassa ikinä! 


Sadepäivän viettoa paikallisessa kahviossa

Loman vika gyros. Ja viimeinen ruokakuva. 
Ja tähän päättyy huhtikuisen loman postailut. Oliko liikaa ruokakuvia? Tuliko nälkä?

Mulle tuli!




keskiviikko 28. toukokuuta 2014 | 9.31

Buzzador: Nestle Shredded Wheat

Tähän loppukeväälle minulle on paukahtanut yhtäkkiä neljä erilaista Buzzador -kampanjaa. Buzzadorina minulle annetaan mahdollisuus testata erilaisia tuotteita ja minun tulee jakaa niistä tietoa eteenpäin myös muille. Hauskaa päästä kokeilemaan myös sellaisia juttuja, joita ei yleensä tule itse ostettua.

Yksi näistä kampanjoista on Nestle Shredded Wheat -aamiaismuro, joka on ymmärtääkseni vasta tulossa kauppoihin. Murot ovat täysjyvätyynyjä, joiden sisällä on melkoisen makea marjainen sisus.



Maistelimme näitä perheen kesken ihan kuiviltaan, ja maku oli ihan ok. 12 -vuotias tyttö piti näistä selkeästi enemmän kuin me aikuiset, joiden mielestä marjainen sisus oli vähän liian makea ja 'teollisen' makuinen.

Testasimme näitä myös maustamattoman jogurtin ja maidon kanssa, minä jogurtilla ja muu perhe maidolla. Maidon kanssa murot eivät välttämättä maistuneet, niiden mennessä nopeasti lötköiksi ja sisällä olevan hillon makeuden vuoksi. Jogurtin kanssa lötköisyydeltä vältyttiin, joten niiden kanssa murot sopivat selvästi paremmin.


Luulin murojen sisältävän melko paljon sokeria niiden makeuden vuoksi, mutta ei sitä ihan niin paljoa ollutkaan kun luulin. Yli 18g/100g on kuitenkin melkoisen paljon verrattuna siihen, mitä normiaamiaisella syömme. Eli aamiaismurona tämä ei taida meidän ostoslistoillemme päätyä.

Kuitupitoisuudeltaan tämä muro on ihan hyvä, täysjyvävehnää on kuitenkin lähes 70% murosta. Sen vuoksi voisimme ajatella näitä pienenä välipalana tai hätävarana. Ihan kuivilteen. Voisin kuvitella, että perheen pikkuväelle nämä olisivat oiva välipalaeväs kantaa mukana vaikkapa pitemillä automatkoilla tai päiväretkillä.

Yhteenvetona nämä olivat siis ihan kiva, mutta ei välttämättä päädy ostoslistoillemme näiden sisällön makeuden vuoksi. Uskon kuitenkin, että nämä löytävät paikkansa perheistä, jossa on vähän enemmän pikkuväkeä.

Haluaisitko sinä päästä testaamaan erilaisia tuotteita Buzzadorin ominaisuudessa? Buzzadorina saat mahdollisuuden päästä testaamaan uusia tuotteita ja palveluita ilmaiseksi, sekä kertoa ystävillesi niistä. Useimmissa kampanjoissa myös ystäväsi saavat mahdollisuuden päästä osallistumaan tuotteiden ja palveluiden testaamiseen. Seuraa ** tätä linkkiä ** rekisteröityäksesi Buzzadoriksi. 

Jos haluat tietää enemmän mitä Buzzadorina oleminnen tarkoittaa, voit lukea lisää ** täältä **. 

Ja eikun testailemaan!


tiistai 27. toukokuuta 2014 | 7.30

Muisteloita Rodoksen matkalta, osa 3: Kalithea, Faliraki, Lindos

Vuokrasimme auton käyttöömme kahdeksi päiväksi lomalla ollessamme. Autovuokra oli todella edullinen, varmaan sekin johtui ajankohdasta, jolloin lomalla olimme. Kahden päivän vuokraus täydellä vakuutuksella maksoi 45€ (yksi päivä olisi ollut 30€). Saimme käyttöömme pienen harmaan Hyundain, jolla matka kulki varsin mukavasti. Bensankulutuskin oli tosi pientä, täydestä tankista saimme kahdessa päivässä juuri ja juuri puolet kulutettua. Bensa itsessään on yllättävän kallista Rodoksella, taisi olla vähän jopa kalliinpaa kuin Suomessa, n. 1,70€/l.


Ensimmäisenä päivänä ajoimme vuorten läpi saaren itäpuolelle, jossa sijaitsevat Rodoksen parhaat rannat. Pohjoispuolella, jossa Ialyssos sijaitsee, rannat ovat melko tuulisia ja isokivisiä.

Ensin pysähdyimme Kalitheaan, jossa sijaitsee antiikinaikainen kylpylä. Emme päässeet katselemaan aluetta, koska oli edelleen talven jäljiltä suljettu. Sen sijaan menimme nauttimaan alas rantaan virvokkeista ja maisemista.





Kalitheassakin oli paljon kissoja, ja siihen löytyi syykin kun lähdimme jatkamaan matkaamme: eräs nainen piti tässä pientä kissojen pelastuskeskusta. Keskusta ylläpidetään lahjoitusten voimin, ja paikan "etsitään ihmistä suurella sydämellä" ja "etsitään kissoille kotia" -kyltit saivat minut kovin haikeaksi.. Olisinpa voinut pelastaa sieltä edes jonkun.. Toisaalta olen tosi iloinen, että joku ylläpitää tuollaisia paikkoja.


Koska loppuseurue ei ollut kovin kiinnostunut paikasta, emme pysähtyneet sinne. Jos se olisi ollut minusta kiinni, olisin varmaan viihtynyt siellä hyvin loppupäivän.

Jatkoimme matkaa alas Falirakiin, jossa olen 90 -luvun lopulla viettänyt hyvinkin railakkaan bileloman. Nyt se(kin) kohde oli lähes autio, turistit tulisivat joukkioittain vasta myöhemmin. Autiot kadut ja tyhjät ravintolat eivät ollenkaan vastanneet sitä muistoa, joka minulla paikasta oli.


Pysähdyimme Falirakiin Frappelle (jääkahvi) ja oluselle. Falirakissa on ymmärtääkseni saaren paras ranta, ja ihana hieno hiekka ja matala vesi houkutteli uimaan. En kuitenkaan rohjennut pulahtaa - oli se vesi sen verran kylmää.




Tämäkin ranta oli läpensä autio, keskikesällä täältä saattaa olla vaikeaa löytää itselleen tilaa. 


Falirakista jatkoimme matkaamme kohti saaren eteläosaa Lindosta. Pysähdyimme vessatauolle matkan puolivälissä (en muista millään paikan nimeä), ja enpä ole koskaan tainnut nähdä ihan niin sinistä vettä. UPEA kivikkoranta ja ihana sinisyys veti meidät ihastuksesta hiljaiseksi. Mitään palveluja ei täällä(kään) ollut vielä auki, onneksi yksi ihana pappa, joka laittoi vasta ravintolaansa kuntoon kesää varten antoi meidän käyttää vessaansa.




Täältä ajeltiin sitten Lindokselle, Rodoksen yhteen suosituimmista turistikohteista. Lindos on pieni valkoinen kylä, jota dominoi upea Akropolis kukkula.



Akropolikselle on aikamoinen nousu, jonne emme tällä kertaa lähteneet kiipeämään. Sinne olisi päässyt myös aasikyydillä (5€), mutta se tuntui jotenkin ällöttävältä ajatukselta. En minä halua, että pikkuinen söötti aasi joutuu raahaamaan minua, hyvinsyönyttä länsimaalaista turistia ylös jyrkkää mäkeä. Eikö se kuulosta vähän eläinrääkiltä? Varsinkin, kun aasien olot eivät ihan huikean mukavilta näyttäneet muutenkaan:



Koska olen käynyt ylhäällä jo muutamaan otteeseen elämäni aikana, päädyimme vaan tallustelemaan kylän kauniita pikkukatuja ja kävimme syömässä.




Ravintolaksemme valikoitui Taverna Hermes, jonka kattoterassilta avautuivat kauniit näkymät suoraan Akropolikselle. Ruoka oli hyvää, palvelu oli nopeaa ja maisemat todellakin kruunasivat ravintolakokemuksen. Taas syötiin salaattia ja Tzatzikia, ja kanavartaat (chicken souvlaki). Hinnatkaan eivät päätä huimanneet, vaikka olivat ne selkeästi vähän korkeammat kuin Ixiassa. Mutta sen ymmärtää, kun on kyse näköalaravintolasta 'turistirysän' sydämessä.




Pakolliset ruokakuvat taas :) Ja kuten aikaiseminkin, ranskalaisia vähän joka annoksessa. 

Kreikkalaispapat perunaa kantamassa. Ranskanperunamatskua varmaankin.. 

Lindoksen jylhä akropolis hallitsee upeasti maisemaa
Ruoan jälkeen lähdettiin köröttelemään takaisin pohjoiseen kohti hotellia.

Oma kokemukseni autoilusta Rodoksella oli varsin hyvä. Tiet olivat loistokunnossa ja varsinkin huhtikuussa teillä oli vielä varsin rauhallista. Liikennemerkkejä / opasteita oli vähän harvakseltaan. Muutaman kerran ajettiin risteyksen ohi, kun sinne opastavaa kylttiä ei tullut vastaan. Tai sitten se oli kreikaksi (ihan omat kirjaimet, joista ei ymmärrä yhtään mitään). Kannattaa hankkia kunnon kartta reissuun lähdettäessä: autovuokraamota saatu piirros oli kaikkea muuta kuin täsmällinen.

Tässä kuvapläjäystä tältä erää, aika houkuttelevia maisemia, eikös!


Malli: Simple Grey Variant © Koodikielellä