Äitiyspakkaus!

Niin tuli sekin päivä, josta en viime kevään keskenmenon jälkeen edes halunnut haaveilla. Nimittäin raskauden puolivälin jälkeen saatu raskaustodistus ja äitiysavustus. Olen nyt siis (ollut jo useamman viikon) myös "virallisesti" odottava äiti.

Minulle oli jo alun perin itsestään selvää, että haluan äitiyspakkauksen. Halusin kokea tämän meille suomalaisille etuoikeutetun lahjan, ja päästä hipelöimään kaikkea tavaraa mitä pakkauksesta löytyy. Mies ei pistänyt hanttiin, näki kai kasvoiltani kuinka tärkeä tämä pakkaus minulle oli :)

Päätöksen tultua odotin kuumeisesti sitä pakettikorttia, joka ilmoittaisi pakkauksen saapumisesta. Ja tulihan se sieltä, jopa vähän nopeammin kuin olin uskaltanut odottaa. Viikko päätöksen jälkeen tuo pakettikortti oli kilahtanut postilaatikosta. Voi sitä riemua! Oli kuin joulu olisi tullut ennakkoon!

Aika jännä juttu muuten, kuinka kaikki asiat tuntuvat 100 x isommilta nykyään. Niin hyvässä kuin pahassakin..

Pitihän pakkaus käydä kotiuttamassa samana iltana. Ja kyllä siinä menikin aikaa ihaillessa kaikkea, mitä boksista löytyi. Vaikka olinkin Kelan sivuilta ja lukuisista blogeista tavaroita jo ihaillut, niin kyllä se penkominen oli edelleen livenä jännittävää!

En tiedä johtuuko siitä, etten ole niin hirmuisen tarkka vaatetuksista, mutta lähes yllätyin, ettei pakkauksesta löytynyt yhtään inhokkia. Sellaista, josta olisi välittömästi tullut "en taatusti pue vauvalle" -fiilis. Uskoisin, että kaikki vaatteet ja tarvikkeet tulee käytettyä ennemmin tai myöhemmin.

Ihmettelin kovasti kaikkien vaatteiden valtavan suuria kokoja. Vastasyntyneelle ei paketista juurikaan löytynyt mitään - ihan pari hassua vaatetta. Noh, ovatpahan sitten keväämmällä tarpeellisempia. Toivottavasti jättisuuret haalarit menevät vauvalle sitten ensi talvena, tälle helmikuulle nuo ovat auttamattomasti liian isoja..

Nyt kutkuttaisi päästä kangaskauppaan miettimään laatikolle fyllinkejä, ajattelin tuunata siitä jonkun ihanan sängyn pienelle ensipediksi <3

Ihanaa viikonloppua!