Elisan Elämää: Blast from the past: Matkaopaselämää

Mietiskelin tässä erilaisia postausaiheita, ja ajattelin että voisin kirjoitella kirjavasta menneisyydestäni, ja elämästäni ulkomailla. Olen asunut ennen 30 –vuotispäivääni mm. Espanjassa, Nykissä ja Skotlannissa.

Espanjassa olen viettänyt aikaa on-off enemmänkin, vuoden verran oleilin Costa del Solilla siellä suomalaisten keskellä Fuengirolassa, ja yhden kesän olin matkaoppaana Costa Bravalla. Brittien matkaoppaana olo oli sen verran kirjavaa, että ajattelin omistaa tämän postauksen sille.

Osana tutkintoani (jonka siis tein Skoteissa) tuli suorittaa 4-6kk työharjottelujakso matkailualalla. Minä innostuin matkaopasideasta niin paljon, että päätin hakea brittiläisen firman leipiin töihin. Siellä matkaopashakuprosessi oli vähän erilainen kuin Suomessa: yhden päivän mittaisen megahaastattelutapahtuman perusteella satakunta hakijaa valittiin jatkoon (ymmärtääkseni hakijoita oli sinä keväänä ollut yhteensä 14 000). Haastattelusessiossa oli paljon ryhmätöitä ja yksilösuorituksia, palikkatestejä ja kirjallisia esseitä. En niistä ihan hirmuisesti muista, mutta minä olin lopulta niiden onnellisten joukossa, jotka saivat kutsun Englannissa järjestettävälle viikon mittaiselle kurssille.

Kurssilla aloitettiin käytännön opiskelu työhön, ja mikäli sen läpäisit, sinut lennätettiin sieltä suoraan lomakohteeseen! Käytännössä, jos sinut valittiin kurssille, sinulla oli lähes taattu työpaikka. Ymmärtääkseni vain pari ihmistä lähetettiin kotiin lomakohteen sijasta. Koulutus jatkui lomakohteessa pari viikkoa, jonka jälkeen oli hypättävä tositoimiin!

Työssä päivät olivat pitkiä, ja vapaa-aikaa vain vähän. Ja kun bilehile olin vielä tuolloin, niin keskellä päivää olevat vapaahetket vietettiin sängyn pohjalla voimia keräten. Minun keskimääräinen viikkoni meni jota kuinkin näin:

Kuten huomaatte, varsinkin tuo torstai-perjantaiaikataulu oli aikas tiukka. Oli vähän silmät ristissä aina perjaintai-iltana..

Matkaoppaan työ oli ehkä opettavaisin työ, mitä minulla on IKINÄ ollut. Päivät oli rankkoja ja jotkut asiakastilanteet TODELLA haastavia. Mutta en vaihtaisi päivääkään pois. Voisin sanoa, että jos on pärjännyt Brittituristien matkaoppaana, pärjää kyllä melkein missä vaan asiakaspalveluroolissa. Huhhei!

Tässä yksi ikimuistoinen asiakaspalvelutilanne:

Kuvittele iso ryhmä toooodella vihaisen näköisiä vanhempia. Joukon kärjessä tulee nainen, jolta nousee savu korvista, ja hän raahaa n. 8 vuotiasta erittäin nolona olevaa poikaa.

Katsot ympärillesi, ja missään ei näy muita oppaita. Asiakasjoukko tulee luoksesi, nouset ylös, hengität syvään ja hymyilet: "kuinka voin auttaa"?

Joukon kärjessä ollut nainen alkaa huutaa, repii pojaltaan paidan pois ja sanoo:

UIMA-ALLAS ON SAASTUNUT, POJALTANI ON TIPPUNUT NÄNNIT!!!!! Ja koko kuoro vanhempia huutaa yhtaikaa samasta aiheesta.

Mitä hittoa opasrukka voi siinä tehdä? En tiennyt itkeäkö vaiko nauraa, sen verran absurdi tilanne oli.

Tässä vielä yhdestä valituskirjeestä pari kohtaa kuvailemaan niitä arkisempia valitusaiheita (huonon sään ym lisäksi):

Hotellin aamiainen oli joka aamu samanlainen (minä en ole tainnut koskaan olla hotellissa, jossa aamiainen olisi ollut erilainen joka aamu..). Ja uima-allasalue oli liian pieni.

Hotelli ei ollut hiekkarannalla. Rannalle joutui kävelemään kokonaista 10 minuuttia.. (Olivat ostaneet halvan "Allocation on Arrival" äkkilähtöloman). Niin, ja valitus siitä, että hotellin lähellä oli kirkko, joka soitti kelloja. Espanjassa uskonto on iso juttu, ja siellä ne kirkonkellot soi. Argh.

Mutta oli meillä hauskaakin!! Työssä saatiin tehdä esim tällaista:

Joka viikko järjestettiin turisteille Pub Crawl. Ja teema vaihteli ninjoista kasariin ja hawai'ista toogabileisiin.

Kerran viikossa oli oppaiden tekemä ja järjestämä Cabaret -show asiakkaille, jossa oli laulua, tanssia, sketsiä, teatteria... Tässä tanssitaan Austin Powersia. Hauskin duunitehtävä ikinä! (kuka heiluu tuolla Suomi -paidassa?)

Vapaa-aika menikin sitten yleensä biitsillä tai Barcelonassa käydessä: