Kuva |
Sulhanen, kröhöm, siis aviomieheni taas puolestaan on kovin perinteinen "jouluollaankotonajasyödäänkinkkuajariisipuuroa" -ihminen. Yritä siinä nyt sitten houkutella häntä lähtemään Suomesta perinteistä joulua pakoon ja sanoa, että tänä vuonna ei kinkkuja paistella!!
Meidän yhteinen jouluperinne on oikeastaan vasta rakentumassa. Tähänastiset joulut on sanellut Harrin tyttären vuorojoulut, joka toinen joulu meidän kanssa ja joka toinen joulu äitinsä kanssa. Ensimmäinen yhteinen joulu vietettiin Harrin perheen kanssa, kun tytön oli vuoro olla meidän kanssa jouluaatto ja siitä seuraava joulu oltiin minun äitini ja hänen miehensä kanssa. Viime joulu vietettiin meillä, ja juhlimassa oli molempien perheet (oli muuten ihanaa olla kaikki yhdessä).
Tästä joulusta toivoisinkin vähän erilaista. Tämän joulun tyttö on taas äitinsä kanssa, joten olemme periaatteessa vapaat tekemään mitä vain. Voimme olla minun äitini kanssa, tai Harrin äidin kanssa. TAI, voimme lähteä johonkin ihan kahdestaan, ja käpertyä johonkin hotelliin ja vaellella kaupungin hiljaisia katuja. Tämä on ehkä viimeinen laatuaan, ehkäpä viimeinen mahdollisuus viettää joulua ihan kahdestaan. Minusta se olisi niiiiiin romanttista...
Kuva |
Kuva |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos ihanista kommenteista!