maanantai 8. joulukuuta 2014 | 16.26

Vauva sai (juna)sukat

Mikä onkaan parempi tapa viettää löysää sadesunnuntaita, kun neuloa jotain ihanaa tulevalle pienokaiselle ja katsella hömppää telkkarista..

Eilen valmistui vauvan ensimmäiset omatekemät sukat ihanasta Dropsin untuvanpehmeästä Baby Merino langasta. Mallin bongasin jo vuosia sitten jostakin, Juna-sukan nimellä nämä yleisimmin kulkevat.

Juna-sukalla on myös liikuttava tarina:

Tämän sukan sydämellisen ja mieleenpainuvan tarinan kertoi meille Eila Turenius neulekoulussa Kaarakan talossa. Alkuperäiset valkoiset sukat ovat Terttu Latvalalla varmassa tallessa.
Terttu Latvalan äiti Kerttu Latvala oli matkalla 2 kk ikäisen tyttövauvansa Tuulan kanssa sotaa pakoon alkuvuodesta 1940. Junamatka Vaasasta keskeytyi, kun rata oli poikki pommitusten takia. Junassa oli heitä vastapäätä istunut eläkkeellä oleva käsityönopettaja, jolle tuli sääli pientä vauvaa ilman tossuja. Niinpä hän oli purkanut valkoista, käsin neulottua villatakkiaan ja neulonut langasta sukat radan korjaustöiden aikana. 

Kerttu Latvala neuloi elämänsä aikana useita satoja sukkia tällä samalla mallilla, uudet sukat aina kun tuttavapiiriin syntyi uusi vauva. Myös Terttu Latvala on neulonut yli 200 paria ja Eila Tureniuskin yli 50 paria. 
Paitsi että sukka on kaunis katsella, se pysyy erittäin hyvin pienen lapsen jalassa. 

Malli: Junasukat
Lanka: Drops Baby Merino
Sukkapuikot 2,5mm
Vaikka itse sanonkin, niin näistä tuli niin syötävän söpöt, että ihailin niitä koko illan. <3 Lankaa jäi kerästä sen verran vielä yli, että aloitin myös tumppujen teon samalla tyylillä. Niistä sitten kuva kunhan saan valmiiksi :)

Kivaa alkanutta viikkoa!


perjantai 5. joulukuuta 2014 | 11.26

Tyttö vai poika - osa 2

Lokakuisen rakenneultran jälkeen odotin tätä joulukuun alkua kuin kuuta nousevaa: pääsisin jälleen kurkkimaan pienokaistamme, ja mahdollisesti kysäisemään kumpi meille olisi tulossa.

Poika vai tyttö?

Syyskuussa diagnosoidun raskausajan diabeteksen vuoksi joudun pääsen ainakin kahteen ylimääräiseen ultraäänitutkimukseen, jossa seurataan vauvan kokoa tarkemmin. Yksi "radin" riskeistähän on, että vauvasta kasvaa liian iso "sokerilapsi", jos äidin sokerit ovat koholla.

Keskiviikkopäivä tuntui matelevan, kun pelonsekaisin tuntein odotin, että kello lyö 14 ja pääsisin kuulemaan, miten pikkuisemme voi. Jostain syystä pelkäsin kovasti, että vatsassani kasvaisi jättiläismäinen sokerihirviö (hyvin onnistui diabeteshoitaja minua pelottelemaan syyskuussa..). Sain kuitenkin kehuja siitä, että painoa ei ole tullut yhtään raskauden aikana, ja että sokeritkin ovat pysyneet kurissa. Jo pelkästään siitä tuli tosi hyvä mieli.

Ja vielä parempi mieli tuli, kun näin pienokaisemme heiluvan vatsassani pienen ampiaisen lailla. Ihan kun hän olisi meille jo vilkuttanut! "Kauniit kasvot" -meille sanottiin, kun pikkuinen heilutti käsiään päänsä vieressä.



Kaikki mitat olivat keskikäyrällä, joten pelkoni olivat osoittautuneet turhiksi. Kaikki oli pikkuisella niin hyvin kuin vaan voi olla! Mikä ihana helpotus, jälleen kerran kivi vierähti sydämeltä <3

RV 28+0
vauvan paino n. 1300g
Proteiinit/ sokerit normaalit
Raivotarjonnassa (pää alaspäin)
Lapsivesi normaali
Syke +
Liikkeet +

Kysyessäni varovaisesti vauvan sukupuolta, tällä kertaa ihana, hyväntuulinen lääkäri lupasi katsoa. Ja niinhän siinä kävi, että jälleen kerran meidän pikkuinen oli tiukasti jalat ristissä. Vähän kun siinä heiluteltiin ultra-anturia, niin taisi pikkuinen sen verran raottaa, että jotain osviittaa saatiin.

"En näe täällä pojan vehkeitä, mutta en voi olla ihan täysin varma. Kyllä minä tätä tytöksi veikkaisin. Katsotaan sitten uudelleen vielä seuraavassa ultrassa."

Eli saimme varovaisen prinsessalupauksen! <3 Vielä en ole uskaltautunut vaatekauppaan rimpsumekko-ostoksille, katsotaan jos malttaisin odottaa vielä uudenvuoden aattoon, jolloin seuraava visiitti on.

Kuitenkin salaa hihkun mielessäni ajatuksesta, että meille olisi tulossa pieni tyttö! <3 <3 <3

*Kuva*

torstai 4. joulukuuta 2014 | 12.15

Pikkujoulutunnelmaa Itävallassa

Meillä on nyt kahtena vuonna peräkkäin vietetty työpaikan "vuosikokousta" ja pikkujoulujuhlaa Itävallan Bad Gasteinissa. Tänä vuonna tuo reissu ajoittui kuun vaihteeseen, kotiuduimme reissusta tiistai-iltana. Varsin mukavaa päästä vähän reissaamaan, nauttimaan Alppien upeista maisemista ja pienestä luksuksesta.


Lähdimme matkaan sunnuntaina, ja kuten ihan joka kerta laukkua pakatessani, ainakin yksi kateista osallistuu pakkaamiseen ahkerasti. Jaden anova ilme näyttää siltä, kuin se tietäisi, että taas "äiskä" lähtee..

Majoituimme Bad Gasteinissa hienossa 4* hotelli Salzburger Hofissa. Hotelli on upea, vähän vanhanaikainen suuri hotelli ihan kylän keskustassa juna-aseman laitamilla. Tällaisessa luksushuoneessa olisi kiva viettää aikaa puoliskonkin kanssa, ehkäpä joku päivä pääsemme tuonne yhdessä.





Sunnuntaina saavuttuamme hotellille, kävimme pikalounaalla, jonka jälkeen ilta menikin kokoustaessa. Illalliselle pääsimme vasta puoli yhdeksän maissa, ja aivan huippu-upea jouluillallinen seisovasta pöydästä meni vähän ahmimiseksi. Tarjolla oli niin paljon kaikkea hyvää, ja melko vähän aikaa syödä - keittiö kun sulkeutui jo 21.30. Illallisen jälkeen käväisimme vielä yhdellä ennen kuin minä päätin painua unten maille. Vaikka eihän siitä nukkumisesta mitään tullut, maha oli niin täynnä..
Mitä muuta voikaan odottaa lounaaksi Itävallassa..?
 Maanantaiaamu valkeni todella sumuisena ja sateisena. Suurin osa työkavereista lähti Kaprunin jäätikölle hiihtämään ja laskettelemaan.




Ihan pilvessä


Minä päädyin viime vuotiseen tapaan Salzburgin joulumarkkinoita ihmettelemään. Hieman sateinen ja harmaa keli kyllä latistivat tehokkaasti joulufiilistä, mutta kaunis pikku kaupunkihan tuo on. Tällä kertaa en ostanut yhtään mitään, vaan vietin ne muutaman hassua tuntia vaan tallustellen ja paikkoja ihmetellen. Jos vielä lähdemme samaan paikkaan, niin taidanpa viettää päiväni mieluummin kylpylässä lelluen. Kyllä tuo Salzburg on nyt nähty.








Kaiken kaikkiaan meillä oli ihan mukava reissu. Ja tämä taisikin jäädä viimeiseksi ennen pikkuisen tuloa. Saas nähdä koska seuraavan kerran reissataan, ja minne. Ja millaisella kokoonpanolla... :)


Malli: Simple Grey Variant © Koodikielellä